TKI-ympäristöt
Kasvuekosysteemit elinkeino- ja innovaatiopalvelujen välineenä
Kasvuekosysteemit ovat keskinäisriippuvuuden verkostoja, jotka rakentuvat yritysten, yrittäjien, tutkimuksen, julkishallinnon sekä kolmannen sektorin toimijoiden välille.
Ekosysteemin palveluita kootaan ja verkotetaan nyt systemaattisemmin elinkeinoelämän hyödynnettäväksi kasvussa ja kansainvälistymisessä.
Globaali kilpailu edellyttää yrityksiltä panostuksia uudenlaisten osaamisten kehittämiseen, digitaalisia valmiuksia sekä parempaa markkinoiden ja asiakkaiden tarpeiden ymmärrystä.
Globaaleissa liiketoiminnan arvoketjuissa menestyvät parhaiten ne, jotka pystyvät orkestroimaan arvoketjujen toimintaa ja kotiuttamaan merkittävän osan asiakkaalle luodusta arvosta.
Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja innovaatiotoiminnassa eri alojen alustat ja ekosysteemit ovat ratkaisevia. Alustat taas ovat monen osapuolen monisuuntaisia vuorovaikutus- tai markkinapaikkoja. Erityisesti digitaalisilla alustoilla on mahdollista saavuttaa laajamittaisia ja nopeasti skaalautuvia verkostovaikutuksia.
Parhaimmillaan sekä alustojen että ekosysteemien tulisi olla kriittistä massaa omaavia, avoimia, innovaatiolähtöisiä, dataintensiivisiä ja strategisesti johdettuja.
Arctic Design -ekosysteemi
Lapissa ja Rovaniemellä muotoiluosaamisen juuret ulottuvat pitkälle. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta perustettiin vuonna 1990. Se on kouluttanut kolmanneksen Suomen taideteollisen alan korkeakoulutetuista.
Tiedekunnan TKI-työ on kehittämispainotteista, ja sitä toteutetaan yhteistyössä seudun toimijoiden kanssa.
Arktisuus tulee esiin monessa taiteiden tiedekunnan hankkeessa. Viimeisten vuosien aikana erityisesti palvelumuotoilun ja vuorovaikutteisuuteen liittyvä tutkimus on nostanut tutkimuksellista profiilia, mikä näkyy mm. Horizon2020-tutkimusrahoituksen lisääntymisenä.
Vuonna 2017 Lapin yliopistoon perustettiin Arktisen muotoilun osaamiskeskus – Arcta, joka kehittää muotoilun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä koulutusta Lapin alueella.
Lisäksi uusi osaamiskeskus tukee innovaatioista syntyvää liiketoimintaa ja pyrkii mahdollistamaan tehokkaan tuotekehityksen. Vaikka muotoilualan koulutus ja tutkimus on yliopistossa nuorta, sen vaikuttavuus on merkittävä eri alojen kehittymiseen Lapissa.
Osaamiskeskus on jo verkostoitunut kansainvälisten huippuyliopistojen kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat muiden muassa Stanford University, Tongji University sekä kansainväliset DESIS-verkosto (Design for Social Innovation and Sustainability) ja ASAD-verkosto (The Arctic Sustainable Arts and Design). Näistä jälkimmäinen on Arktisen, kestävän taiteen ja muotoilun verkosto, joka on yksi Arktisen yliopiston temaattisista verkostoista.
Rovaniemen arktisen muotoilun osaamista vahvistavat monet muotoilualan yritykset sekä Lapin ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa kuvataiteilijan ja teknisen suunnittelun opintoja.
Arktisen muotoilun klusterin toimintaa koordinoi Lapin yliopiston Arktisen muotoilun osaamiskeskus. Vahvoina toimijoina klusterissa ovat mukana Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen kaupungin elinkeinoyhtiö Business Rovaniemi (ent. Rovaniemen kehitys), Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattiopisto.
Rovaniemen kaupunki organisoi vuosittaista Arctic Design Weekiä ja pyrkii Arctic Design Capital -brändin avulla lisäämään kaupungin tunnettuutta ja tukemaan yritysten markkinointitoimenpiteitä.
Tunnettuja osaamiskeskuksen alueellisia ja kansainvälisiä yrityskumppaneita ovat mm. Lapin Safarit, Hullu Poro, Pentik, Norrhydro, Lappset, Kone, ABB, Volkswagen, DanskeBank, Bittium ja Ericsson. Muita kumppaneita ovat mm. Kuntaliitto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Vuonna 2016 yhteistyösopimuksia oli allekirjoitettu yhteensä 24 alueellisen toimijan kanssa.
Hankerahoitusta on hyödynnetty kehittämishankkeisiin, jotka tähtäävät tiettyjen pysyvien toimintamallien ja rakenteiden luomiseen. Tämä kuvastaa hyvin sitä, että toimijoilla on yhteinen tahtotila ja tavoitteet, joiden saavuttamiseksi suunnataan alueen kehittämisrahoitusta (EAKR). Kun toimintamallit ja rakenteet ovat valmiita, toimijat vastaavat hyvin pitkälti itse toiminnan pyörittämisestä.
Arktisen muotoilun klusterin synty liittyy Lapin maakunnan älykkään erikoistumisen strategian ja toimenpiteiden laatimiseen kaudelle 2014–2020 sekä Arctic Smartness -klusterien synnyttämiseen. Älykkään erikoistumisen strategiaa päivitettiin kaudelle 2018–2022.
